tag:blogger.com,1999:blog-92222711595353940302024-03-12T17:36:09.228-07:00Opettajan rooli murroksessaAnonymoushttp://www.blogger.com/profile/06390131686343113407noreply@blogger.comBlogger3125tag:blogger.com,1999:blog-9222271159535394030.post-11892617916818085172015-08-16T11:32:00.003-07:002015-08-16T12:15:28.828-07:00Miten lapsi pysyy taiteilijana?<div class="MsoNormal">
<v:shapetype coordsize="21600,21600" filled="f" id="_x0000_t75" o:preferrelative="t" o:spt="75" path="m@4@5l@4@11@9@11@9@5xe" stroked="f">
<v:stroke joinstyle="miter">
<v:formulas>
<v:f eqn="if lineDrawn pixelLineWidth 0">
<v:f eqn="sum @0 1 0">
<v:f eqn="sum 0 0 @1">
<v:f eqn="prod @2 1 2">
<v:f eqn="prod @3 21600 pixelWidth">
<v:f eqn="prod @3 21600 pixelHeight">
<v:f eqn="sum @0 0 1">
<v:f eqn="prod @6 1 2">
<v:f eqn="prod @7 21600 pixelWidth">
<v:f eqn="sum @8 21600 0">
<v:f eqn="prod @7 21600 pixelHeight">
<v:f eqn="sum @10 21600 0">
</v:f></v:f></v:f></v:f></v:f></v:f></v:f></v:f></v:f></v:f></v:f></v:f></v:formulas>
<v:path gradientshapeok="t" o:connecttype="rect" o:extrusionok="f">
<o:lock aspectratio="t" v:ext="edit">
</o:lock></v:path></v:stroke></v:shapetype><v:shape id="Kuva_x0020_1" o:spid="_x0000_i1027" style="height: 226.5pt; mso-wrap-style: square; visibility: visible; width: 482.25pt;" type="#_x0000_t75">
<v:imagedata o:title="" src="file:///C:\Users\Antti\AppData\Local\Temp\msohtmlclip1\01\clip_image001.jpg">
</v:imagedata></v:shape><o:p></o:p></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<span style="font-family: Helvetica Neue, Arial, Helvetica, sans-serif;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHya-41x9Bw-zg0LjCOBP55yEbjp02k2W1NncvskqRyEImTE1SJtyB0rSb0sYYRGbYJ8pElrX6F-UC5vyDmVClg2E8Mb29T0gDHBuY3ieIk_2bQSBrJPUgOqI0O_dy0ZqVf7N3Hl6BoS6b/s1600/images.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><img border="0" height="150" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjHya-41x9Bw-zg0LjCOBP55yEbjp02k2W1NncvskqRyEImTE1SJtyB0rSb0sYYRGbYJ8pElrX6F-UC5vyDmVClg2E8Mb29T0gDHBuY3ieIk_2bQSBrJPUgOqI0O_dy0ZqVf7N3Hl6BoS6b/s320/images.png" width="320" /></span></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Kuvataiteilija Pablo Picasson kerrotaan sanoneen, että<b><i> </i></b><i>”Kaikki lapset syntyvät taiteilijoina.
Haaste on vain pysyä taiteilijana, kun kasvamme.” </i>Miten lapsi sitten pysyy taiteilijana,
löytää intohimonsa ja alkaa tehdä töitä sen eteen? Jotkut lapsista käyttävät
omaa taitelijan lahjaansa matemaattiseen pohdiskeluun, toiset musiikkiin ja
toiset piirtämiseen. Jokaisella lapsella on yksi tai useampi mielenkiinnon
kohde, mitä kohti lähetään kehittymään ja etenemään, minkä myötä jotkut lapset
saavat lahjakkaan lapsen maineen. Kaikki eivät kuitenkaan pysty hyödyntämään
lahjojaan tai eivät pysy taiteilijoina, kun kasvavat. Lapsen lahjakkuuden
analysoiminen on kuitenkin haastavaa, koska maailmassa ei tutkijoiden mielestä
ole yhtään yksilöä, joka olisi kehittynyt jossain vaiheessa menestyväksi
minimaalisella harjoittelumäärällä. Jokainen pystyy saavuttamaan menestystä,
mutta mitä se vaatii? Tai mitä menestyminen edes tarkoittaa?</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Mietin menestymisen käsitettä työn ja arjen yhdistelmällä.
Näen menestymisen niin, että <b>yksilö voi
arkielämässään hyvin</b>, minkä lisäksi hän on onnistunut löytämään itselleen
työn, joka<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpFirst" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">1.<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal;">
</span><!--[endif]-->tuottaa hyvinvointia,<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">2.<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal;">
</span><!--[endif]-->vie Flow-tilaan, missä aika kuluu kuin siivillä,<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoListParagraphCxSpLast" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">3.<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal;">
</span><!--[endif]-->saa ajattelemaan, että tämä työ on intohimo,
jonka kautta saan tehdä sitä mitä haluan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpLast" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Palkka ei ole ratkaiseva tekijä, kun pystyy tekemään
tarpeellisia asioita, jotta itsellä on hyvä olla. Maailma on täynnä kirjoja,
jotka kertovat miten tulla miljonääriksi ja miten menestyä. Suuri osa näistä kirjoista pyörii rahallisen
pääoma-ajattelun ympärillä. Uskon, että tällaiset ohjeet voivat toimia, mutta mielestäni
paljon tärkeämpää on löytää oma intohimo. Mikäli lapsena oppii perusajattelun,
jonka mukaan työ on välttämätön paha, joka on vain väline rahan hommaamiseksi,
hukataan tärkeää voimavaraa ja opetetaan tavoittelemaan pelkkää materiaa. Koulujärjestelmämme
ei tällä hetkellä toimi vielä tarpeeksi hyvin tukeakseen jokaisen lapsen
intohimoa. Tällä tavalla Picasson alussa esittämä sitaatti hukkuu. Mielestäni
lapsia pitäisi opettaa kyseenalaistamaan entistä enemmän. Lauri Järvilehdon <b>”Hauskan oppimisen vallankumous</b>”
kirjassa esitellään tuoretta englantilaista tutkimusta, jonka mukaan pieni
lapsi kysyy 390 kysymystä päivässä ja lasten siirtyessä luokalta toiselle,
kysymysten määrä laskee merkittävästi vuosi kerrallaan. Mielestäni jokaiseen
luokkaan tulisi <b>rakentaa sellainen
oppimiskulttuuri, joka kannustaa kysymään ja sallii epäonnistumiset.
Kyseenalaistamisesta syntyvällä ristiriidalla avataan ovet oppimisen
kehitykselle.</b><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><i>”Kuuntelemalla ja
kysymällä oppii ja löytää uutta. Kysymykset ovat dynaamisia, ne kuljettavat
eteenpäin ja pitävät yllä vauhtia. Paradoksit tempaavat ihmisen uudelle
oppimisen tasolle, sellaiselle tasolle, jossa kysymykset ovat vastauksia
arvokkaampia ja ihmettely tympääntynyttä järkevyyttä tärkeämpää.” </i>(Tommy
Hellsten 2000.)<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Mikäli yksilö etenee materiaa tavoittelevia askeleita eikä
työskentele intohimonsa eteen, voi yhtäkkiä huomata, että hän etenee
mahdollisesti järkeviä askelia, mutta tekee työtä, joka ahdistaa ja laskee
hyvinvointia. Miksi ei voisi tavoitella alusta saakka sellaista työtä, joka tuo
itselle hyvän olon? Vietämme puolet elämästämme töissä, joten onko väärin
pyytää, että työstä voisi myös nauttia? Uskon siihen, että tällaisen henkisen
menestymisen metsästäminen vaatii kuitenkin aikaa. Olen tällä matkalla itsekin
vasta alussa, mutta uskon olevani oikealla matkalla. Uskon myös siihen, että
henkinen menestys on myös se ominaisuus, mikä huippu-urheilijoilla ja maailmaa
muuttaneilla ihmisillä on. Mitkä asiat tällaiseen henkisen menestyksen kasvuun sitten
vaikuttavat?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0KLDT462bDNTJ1HdP_3z5jS2vTnd3EY2dxVvLU7uJwbn32GViXJzF6E_728p5R2qji5Za1gE7h5FNZ6LcEOnxBdA5KUvTwB1Jyyr-WogMqpWo51aEhsCiiqNNBlUM-T_QEpZLeka1QYWu/s1600/ronankeatingopetus.png" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><img border="0" height="173" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0KLDT462bDNTJ1HdP_3z5jS2vTnd3EY2dxVvLU7uJwbn32GViXJzF6E_728p5R2qji5Za1gE7h5FNZ6LcEOnxBdA5KUvTwB1Jyyr-WogMqpWo51aEhsCiiqNNBlUM-T_QEpZLeka1QYWu/s320/ronankeatingopetus.png" width="320" /></span></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Pienten lasten innokkuus, lahjakkuus ja avoimuus meitä
ympäröivää maailmaa kohtaan ovat kiinnostaneet minua pitkään. Kun
teini-ikäisenä etsin vielä omaa identiteettiäni, aloin lähestyä sitä tarkemmin
osallistumalla kymmenen vuotta vanhempien siskojeni lasten kasvatukseen.
Huolettomana teininä en ollut aikaisemmin kiinnostunut koulusta yhtään vaan
löysin kiinnostukseni lähinnä musiikista ja kavereiden kanssa hengailusta.
Sitten kun siskoilleni alkoi pikkuhiljaa putkahdella lapsia, aloin kiinnostua
nuoresta iästäni huolimatta siitä, miten näitä uusia tulokkaita kasvatetaan. En
kuitenkaan pohtinut asiaa sen syvemmin vaan vietin aikaa lasten kanssa
pääasiassa leikkien, ohjaten ja välillä komentaen. Siskoillani oli tuohon
aikaan molemmilla kaksi lasta, joista vanhimmat ovat tällä hetkellä 13- ja
nuoremmat 12-vuotiaita. Kun lapset olivat muutaman vuoden nuorempia, pelasin
heidän kanssaan eri joukkuepelejä ja ihailin joka kerta, kuinka lahjakkaita
kaikki heistä olivat juostessaan silmät kiiluen ja yrittäen ottaa minulta
palloa pois. Muistan myös oman pettymyksen tunteen, kuinka nämä lahjakkaat
ipanat sitten saivat pallon vietyä. Tällä hetkellä tähän neljän joukkoon on
tullut kaksi uutta poikaa lisää ja nyt muutaman vuoden ammatillisesti
kokeneempana seuraan entistä suuremmalla mielenkiinnolla näiden kahden
kummipoikani kasvua. Pohdin usein siskojeni ja muiden läheisteni kanssa, mistä
syystä näemme heidät lahjakkaina ja mitkä asiat pitävät heidän intohimonsa yllä.
<b>Miksi jotkut meistä kulkevat läpi elämän
lahjojaan toteuttaen ja toiset hukkaavat intohimonsa tai tyytyvät vähempään</b>?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Lapsi pyrkii koko ajan etsimään jotain tekemistä, jotta ei
tuntisi oloaan tylsäksi. Olen nähnyt, kuinka joiltain siskojeni lapsista otetaan
hetkellisesti iPad pois käytöstä, minkä myötä lapsi näyttää niin
tylsistyneeltä, että ei voi kuvitella. Sitten menee vähän aikaa ja joku saa
idean lähteä ulos pelaamaan jalkapalloa ja iPadit unohtuvat. Valitettavasti
koulu ja koko yhteiskunnan järjestelmä jotenkin onnistuvat vieroittamaan
ihmistä pois aktiivisuuden tunteesta ja alistamaan ajatukselle, että meidän on
vaan tehtävä töitä, koska maailma on sellainen. Mikäli 5-luokkalainen lapsi on
kiinnostunut piirtämisestä, minkä myötä hän piirtelee samaan aikaan, kun oppitunnilla
kerrotaan Hattujen ja myssyjen sodasta, moni opettaja todennäköisesti käskee
oppilasta lopettamaan piirtämisen. Lapset ovat käsittämättömän luovia yksilöitä
ja heidän intohimoaan tulisi aina tukea 100 prosenttisesti. Muistan erään
TED-luennon, jossa Sir Ken Robinson kertoi pienestä lapsesta, joka piirsi
sanojensa mukaan kuvaa Jumalasta.
Opettaja meni sanomaan lapselle, että <i>”Eihän kulta pieni kukaan tiedä, miltä Jumala näyttää”.</i> Tähän lapsi
vastasi: <i>”No, kohta tietää”<o:p></o:p></i></span></div>
<div class="MsoNormal">
<i><span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></i></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><b>Vinkki opettajalle:</b><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoListParagraph" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">-<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal;"> </span><!--[endif]-->Mikäli kohtaat tällaisia innokkaita piirtäjiä,
anna heille vapaus toteuttaa itseään ja piirtää samalla kun kerrot Hattujen ja
Myssyjen sodasta. Jos päätät antaa piirtämistehtävän koko luokalle, voit pyytää
lapsia tehtävän jälkeen esittelemään piirrokset toisilleen kolmen – neljän
hengen ryhmissä. <span style="color: red;"><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span style="font-family: Times, Times New Roman, serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;"><br /></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span style="font-family: Times, Times New Roman, serif; font-size: 12.0pt; line-height: 107%;">Miten lapsi pysyy taiteilijana?<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Geeniperimä <o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoListParagraph" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
</div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Kaikista
pienin vaikutus menestykseen on ihmisen geeniperimällä, mutta tätä
vaikutusta ei voi kuitenkaan jättää huomioimatta. Ei ole sattumaa, että jotkin
perheet ovat musikaalisempia kuin toiset. Petteri ja Soila Sariolalle sekä Von
Hertzeneiden muusikkoklaanille on yhteistä, että heidän vanhemmista ainakin
toisella kulkee musiikki veressään. Petteri Sariola on yksi tämän päivän
tunnetuimmista huippumuusikoista Suomessa, Soila Sariola kuuluu lauluyhtye
Rajattomiin ja Von Hertzen Brothers on Suomen tämän hetken kovimpia
progressiivisen rockin ulkomaille viejiä. Vaikka vanhempien kautta tuleva
geeniperimä voi vaikuttaa kovasti lapsen musikaalisuuteen tai vaikka
päättelykykyyn, se on kuitenkin vasta lähtölaukaus menestykselle. Mielestäni
sellaista menestysreseptiä ei ole vielä keksitty, jolla saataisiin lapsista
automaattisesti mahdollisimman menestyneitä. Jokaisen yksilön poikkeukselliset
taidot alkavat tuottaa hedelmää vasta määrätietoisen harjoittelun ja
kasvuympäristön vaikutuksen kautta. Harva esimerkiksi tietää, että Teemu
Selänne karsiutui ensimmäiseltä Pohjola-leiriltä, johon valitaan teini-ikäiset
jääkiekon huippulahjakkuudet. Teemu puhkesi kukkaan vasta vajaa 20-vuotiaana,
jolloin hän oli mukana nostamassa Jokereita Suomen huippujoukkueiksi. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">On selvää, että geeniperimällä on vaikutusta lahjakkaan
yksilön kannalta. Geeneistä on mahdollista saada fyysistä etua, mikä näkyy
nuorten urheilijoiden kasvaessa aikuisen mittoihin, mutta tästä huolimatta –
ratkaisevaa merkitystä lopputuloksen kannalta ei ole vielä pystytty osoittamaan.
Kuten Lauri Järvilehto sanoo: ”<i>Mitä
tahansa perinnöllistä puutetta voi kompensoida harjoituksen ja innovaation
keinoin, kuten esimerkiksi eteläafrikkalainen jalaton pikajuoksija Oscar
Pistorius osoittaa</i>.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Harjoittelu <o:p></o:p></span></b></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><i><span style="font-size: 11pt;"><br /></span></i></span>
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><i><span style="font-size: 11pt;">”Ihminen,
joka jatkuvasti kehittää itseään pärjää todennäköisesti paremmin vastaantulevaa
susilaumaa vastaan, kuin ihminen, joka ei pyri harjoittamaan kykyjään.” (Frank
Martela, 2015).</span></i><span style="font-size: 11pt;"><o:p></o:p></span></span></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif; font-size: 11pt;">Tutkijat ympäri maailman ovat jo
monien vuosien ajan miettineet, miten synnynnäinen lahjakkuus vaikuttaa
aikuisiässä menestymiseen. 1990-luvun alussa Berliinin musiikkiakatemiassa
tehtiin tunnettu lahjakkuutta käsittelevä tutkimus psykologi Anders Ericssonin
toimesta, jossa hän tutkimusryhmänsä kanssa jakoi taitavia viulisteja ryhmiin
seuraavanlaisesti:<o:p></o:p></span></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif; font-size: 11pt;">1: ryhmässä oli tähtioppilaat,
joista odotettiin maailmankuuluja esiintyjiä<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif; font-size: 11pt;">2: ryhmässä oli hyviksi
luokitellut oppilaat<o:p></o:p></span></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif; font-size: 11pt;">3: ryhmässä oli oppilaat, joista
ei odotettu kenenkään tekevän viulunsoitosta ammattiaan tulevaisuudessa.<o:p></o:p></span></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif; font-size: 11pt;">Jokaisen ryhmän viulisteilta
kysyttiin sama kysymys: <i>”Kuinka monta
tuntia olette harjoitelleet koko tähänastisen uranne aikana viulunsoiton
parissa?”. </i>Tällaiseen kysymykseen on suhteellisen haastavaa vastata, koska
en usko kenenkään Flow-tilassa harjoittelevan ihmisen käyttävän joka päivä
kelloa mitatakseen työmääräänsä. Tutkijat kuitenkin onnistuivat jotenkin
selvittämään tämän ja saivat selville, että kaikki soittajat käyttivät
varhaislapsuutensa soittaen lähes yhtä paljon, mutta kahdeksan vuoden iässä
eroja alkoi ilmetä. Lapset, jotka luokiteltiin nyt tähtioppilaiden ryhmään,
olivat harjoitelleet kuusi tuntia viikossa 9-vuotiaina ja kuusitoista tuntia
viikossa ollessaan 14-vuotiaita. Viikoittaiset harjoittelumäärät kasvoivat,
mitä vanhemmaksi soittajat tulivat. Kun soittajat saavuttivat 20-vuoden iän,
alettiin lähennellä maagiseksi tullutta 10 000 tunnin rajaa, jota useat
tutkijat ovat sittemmin pitäneet ammatillisen huippumenestyksen rajana. Eli
yhteenvetona:<o:p></o:p></span></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif; font-size: 11pt;">1: tähtioppilaiden ryhmä oli
käyttänyt aikaa harjoitteluun n. 10 000 tuntia.<o:p></o:p></span></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif; font-size: 11pt;">2: hyviksi luokitellut oppilaat
n. 8 000 tuntia<o:p></o:p></span></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif; font-size: 11pt;">3: vähiten harjoitelleet oppilaat
n. 4 000 tuntia<o:p></o:p></span></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif; font-size: 11pt;">Tutkimuksissa käytiin läpi myös
muita vastaavia tutkimuksia, ja samanlaisiin tuntimääriin päädyttiin joka
kerta. Kertaakaan ei kuitenkaan löydetty luonnonlahjakkuutta, joka olisi
harjoitellut vain murto-osan ajastaan muihin nähden. Menestyneillä yksilöillä
oli aina hurja määrä harjoittelutunteja takanaan.<o:p></o:p></span></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif; font-size: 11pt;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2l980l1S89gZsiNrEgpFuEbhmRcFaAZW-l91pfq9UpXfRWP5VK867ZhQv4AxvkUHYYl3izdLfIj-YF3u0SlI83LzPTl5KOP4OIHGdZ-eye7iE6lnlsGIZvC3UqhM_jWtYUzvyul_6H1LS/s1600/Franklin.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg2l980l1S89gZsiNrEgpFuEbhmRcFaAZW-l91pfq9UpXfRWP5VK867ZhQv4AxvkUHYYl3izdLfIj-YF3u0SlI83LzPTl5KOP4OIHGdZ-eye7iE6lnlsGIZvC3UqhM_jWtYUzvyul_6H1LS/s1600/Franklin.jpg" /></span></a></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<b style="font-family: Times, 'Times New Roman', serif;"><br /></b>
<b style="font-family: Times, 'Times New Roman', serif;">Ihmisten pitäisi
uskoa, että älykkyys on kuin lihas, jota voi kasvattaa</b><span style="font-family: Times, 'Times New Roman', serif;">. Olennaista olisi,
että opettajat osaisivat hyödyntää jokaisen tilanteen, jossa lapsen on
mahdollista oppia. Opettajien tulisi peräänkuuluttaa, että ei kannata välttää
vaikeita tehtäviä vaan haastaa itsensä aina kuin mahdollista ja siirtyä
mukavuusalueen ulkopuolelle. Tällainen itsensä haastaminen voi aluksi tuntua vaikealta,
mutta sitä kohti kannattaa edetä pienin askelin. Mikäli epäonnistuu jossain
niin mitä se haittaa? Kehitys lähtee aina ristiriidasta ja jokaisen yksilön
pitäisi käsittää, että virheet voivat olla positiivinen asia, sillä niistä
oppimisen avulla pääsee lähestymään kohti päämääräänsä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Tärkeä osa intohimon löytymistä on
kutsumuksen löytäminen ja tähän liittyy yksilön temperamentti. Tämä ominaisuus
on jokaisella meissä synnynnäinen ominaisuus ja se kertoo aika tarkasti
jokaiselle yksilölle, mitä hän haluaa tehdä. Mikäli sisäistämme itsellemme
periaatteen, että menestyminen vaatii 10 000 tuntia harjoittelua, on<s> </s>olennaisen
tärkeää kuunnella omaa intohimoaan ja sitä mitä haluaa tehdä, jotta on valmis
oikeasti harjoittelemaan sitä asiaa 3 tuntia päivässä. Uskon vakaasti siihen,
että jokaisella meistä on jokin intohimo ja jokainen meistä voi kasvaa
huippulahjakkaaksi, kunhan ensin hoksaa – mikä se oma intohimo on ja alkaa
tehdä töitä sen eteen. Intohimon löytäessään ihminen pääsee Flow-tilaan ja
nauttii joka päivä siitä matkasta, jonka aikana intohimo kannattelee toimintaa
niin, että aika lentää kuin siivillä. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Kasvuympäristö <o:p></o:p></span></b></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><i><span style="font-size: 11pt;"><br /></span></i></span>
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><i><span style="font-size: 11pt;">”Ihmisten
kasvuympäristöllä on todella paljon merkitystä. Korkeamman tuloluokan perheen
lapsi kirjoittaa 5 kertaa todennäköisemmin laudaturin paperit kuin </span></i><i><span style="font-size: 11.0pt;">duunariperheen.”</span></i><span style="font-size: 11pt;"> (Markku
Vanttaja, 2000).<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Menestyneet ihmiset saavat tutkijoiden mukaan olla
kiitollisia otolliselle kasvuympäristölle, sillä tutkimusten mukaan menestyneillä
yksilöillä on lähes poikkeuksetta ollut otollinen kasvuympäristö hyvää
tulevaisuutta varten. Nykyaikana, jolloin idoleita palvotaan yli kaiken,
uskotaan siihen, että jokainen täydellisen näköinen ja oloinen ihminen on
tehnyt itse kaiken työn onnensa eteen. <i>”Jokainen
on oman onnensa seppä”</i> pätee siinä mielessä, että ilman työtä hyvää
tulevaisuutta ei tule, mutta lausetta pitäisi muuttaa esimerkiksi niin, että <i>”jokainen on oman onnensa ja kasvuympäristönsä
seppä”. </i>Menestyneet ihmiset ovat päässeet nauttimaan hyvän kasvuympäristön
tuomista erinomaisista tilaisuuksista, eduista ja kulttuuriperinnöstä, joiden
ansiosta heillä on ollut erilainen mahdollisuus oppia, tehdä töitä ja ottaa
maailma haltuun eri tavalla kuin muilla. Jokaisella yksilöllä on myös ollut
hyvä kasvuympäristö takanaan. Kun puhutaan lapsineroista, kuten Mozartista,
ihmisiltä jää usein huomaamatta että hänellä oli taustallaan yksi sen ajan
suurimmista musiikkipedagogeistaan – hänen isänsä. Psykologi Michael Howe
kirjoittaa kirjassaan Genius Explained seuraavanlaisesti:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">”<i>Mozartin varhaiset
työt eivät ole mitenkään huomattavia kypsien säveltäjien teoksiin verrattuna.
Todennäköisesti hänen isänsä kirjoitti ylös ensimmäiset niistä ja saattoi myös
parannella niitä samalla. Monet Wolfgangin lapsuuden sävellyksistä, esimerkiksi
ensimmäiset seitsemän konserttoa pianolle ja orkesterille, ovat suurelta osin
muiden säveltäjien töistä tehtyjä sovituksia. Mozart sävelsi ensimmäisen
pelkästään omaa musiikkia sisältävän mestariteoksena pidetyn konserton (nro 9,
KV 271) vasta 21-vuotiaana, ja siinä vaiheessa hän oli säveltänyt konserttoja
jo kymmenen vuotta.”</i><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Jotkut ihmiset syntyvät kultalusikka
kädessä, jotkut saavat huonommat arvat. Jokainen meistä ponnistelee omista
lähtökohdista kasvaakseen tähän maailmaan. Tästä huolimatta elämä ei kuitenkaan
ole pelkästään yksilöiden omissa
käsissä. Useiden lahjakkaiden nerojen, kuten Mozartin menestyksen taustalla on
yksi tai useampi ohjaaja. Mozartin tapauksessa tämä ohjaaja oli lahjakas
pedagogi-isä. Wolfgang oli lapsinero, joka kasvoi köyhistä oloista koko
maailman tietoisuuteen. Harva kuitenkaan tietää isän merkittävää roolia: hän opetti
määrätietoisesti poikaansa harrastuksessa, jonka eteen tämä rakasti tehdä
töitä. Tässä tullaan mielestäni opettajien ja vanhempien tärkeimpään tehtävään:
Heidän tulee olla mukana ohjaamassa lapsia uuteen maailmaan ja kasvattaa ja
auttaa heitä löytämään oman sisäisen motivaationsa asiaan, missä kukakin on
hyvä. Nämä lapset ovat niitä, jotka tulevat rakentamaan tulevaisuuden maailman.
<span style="color: red;"><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Lähteet<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Gladwell, M. (2010.) Kuka menestyy ja miksi?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Hellsten, T. (2000.) Saat sen mistä luovut.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Järvilehto, L. (2014.) Hauskan oppimisen vallankumous<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Martela, Frank. (2015.) Sisäisen motivaation käsikirja<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Vanttaja, Markku. (2000). Koulumenestyjien kotitausta, sosioekonominen
asema ja tulotaso. Yhteiskuntapolitiikka 65: 1, 35–45<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">TED luento, Sir Ken Robinson: http://www.ted.com/talks/ken_robinson_says_schools_kill_creativity<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraph" style="mso-list: l0 level1 lfo1; text-indent: -18.0pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06390131686343113407noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-9222271159535394030.post-35526340984644895272015-07-09T06:52:00.001-07:002015-07-09T07:48:47.863-07:00Myytti pienen luokkakoon merkityksestä elää ja voi hyvin?<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
2.4.2015 Porin kaupunki sai mieluisia uutisia Opetus- ja
kulttuuriministeriöltä, joka jakoi 30 miljoonaa euroa valtionavustusta
luokkakokojen pienentämiseen ja Porin osuus oli tästä noin puoli miljoonaa. Luokkakokojen pienentämistä pitkään ajanut entinen
opetusministeri Krista Kiuru kertoi Satakunnan Kansan haastattelussa, kuinka
”Avustuksella tuetaan opettajia heidän haastavassa työssään. Lisäresurssit
tukevat keskeisesti myös lasten oppimista ja pärjäämistä pitkällä
aikavälillä.”. Kiuru tarttuu tässä pitkään opetusmaailmaa kohahduttaneeseen
aiheeseen, joka ponnahtaa silloin tällöin esille. On varsin loogista ajatella,
että jos opettaja pääsee opettamaan pientä luokkaa, oppimistuloksetkin
paranevat. Lasten vanhemmille tulee tällöin ajatus, että jos heidän lapsensa on
luokassa, jossa on 16 oppilasta, opettajalla riittää aikaa tutustua lapsiin
paremmin ja oppimisen tehokkuus kasvaa. Mutta onko todellisuus näin
yksinkertaista?</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEju8_Fyfs-Jx0XfXJmKEcY17O_F5IDxf91fK_itWenqoIkyvkiGS_zAJcNP7cH_KNYtETPRBjnWypUonu9XSyxJYEaLe_l8h_i8WAHKH4hUC534sTw_NehgQABpbhABS1d53oe6TVZGeSFq/s1600/NCLB_ClassSize.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="241" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEju8_Fyfs-Jx0XfXJmKEcY17O_F5IDxf91fK_itWenqoIkyvkiGS_zAJcNP7cH_KNYtETPRBjnWypUonu9XSyxJYEaLe_l8h_i8WAHKH4hUC534sTw_NehgQABpbhABS1d53oe6TVZGeSFq/s320/NCLB_ClassSize.jpg" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
Eri maiden hallitukset ja vanhemmat yhdessä ovat jo monia
vuosia olleet yhteistyössä, jotta saadaan luokkakokoja pienennettyä.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa lähes 77 % kansalaisista on sitä mieltä, että
verorahoja tulisi käyttää luokkakokojen pienentämiseen mieluummin kuin opettajien
palkkojen nostamiseen. Tämä on poikkeuksellisen korkea luku, kun miettii sitä,
kuinka harvoin Yhdysvalloissa ollaan yhtä mieltä mistään. Lähtölaukauksen
luokkakokokeskustelulle on saattanut antaa yksi tunnetuimmista luokkakoon
vaikutuksista kertovista tutkimuksista – projekti STAR Tenneseessä
1980-luvulla. STAR-projektissa tutkittiin 6000 lapsen oppimiskokemuksia, kun
heidät sijoitettiin satunnaisesti pieniin ja suuriin luokkiin. Pienistä
luokista oli alettu keskustella 1980-luvulla ja tutkimuksesta saatiin selville,
että lapset suoriutuivat paremmin pienissä luokissa kuin isoissa luokissa.
STAR:in tutkimustulosten myötä lukuisat maat ja Yhdysvaltain osavaltiot
rupesivat käyttämään miljardeja dollareita luokkakokojen pienentämiseen. Tässä
kuuluisassa tutkimuksessa on kuitenkin se puute, että tutkimuksesta oli
informoitu etukäteen opettajille ja vanhemmille. Heille ilmoitettiin
tutkimuksen toteuttamisesta varhaisessa vaiheessa, minkä myötä iso joukko
motivoituneita vanhempia puuttui peliin mukaan ja sai lapsensa siirrettyä
pienempiin luokkiin tutkimusten ajaksi. Samaan aikaan pienempien luokkien
opettajat tiesivät, että heidän luokkansa oli tarkastelun kohteena, mikä
tarkoitti sitä että pienempien luokkien oppilaat saivat varsin hyvät
lähtökohdat opiskeluun tutkimuksen ajaksi.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Luokkakoosta on vuosien mittaan tehty lukuisia tutkimuksia,
joista 15 %:ssä löydettiin tilastollisesti merkittäviä todisteita siitä, että
oppilaat menestyvät paremmin pienemmissä luokissa. Suunnilleen
saman verran osoitti, että oppilaat menestyivät huonommin pienissä luokissa. 20
%:ssa ei löydetty mitään vaikutusta luokkakoon eroille. Loput tutkimukset ovat
taas löytäneet suuntaan tai toiseen todisteita, jotka eivät ole kuitenkaan
missään nimessä tarpeeksi vahvoja minkäänlaisten todellisten johtopäätösten
tekemiseen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Tutkija Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston koulutuksen
arviointikeskuksesta esittää MTV:n haastattelussa 3.2.2014, että oppilaiden
osaamisen välillä ei ole mitään systemaattisesta yhteyttä luokkakoon kanssa.
Kupiainen on tutkinut luokkakokojen vaikutusta oppimiseen vuosia ja hän pohjaa
väitteensä lukuisiin kansainvälisiin tutkimuksiin. Mielenkiintoista, mutta
totta - oppimisen taso on todettu jopa heikkenevän, kun on pieni luokkakoko
kyseessä. Yhdeksi ongelmaksi Kupiainen sanoo, että opettajat eivät välttämättä
aina muunna opetusmetodejaan, kun opettaja siirtyy opettamaan pienempää
luokkaa. Tällä hetkellä alakoulujen luokkien luokkakoko on keskimäärin n. 19,7
oppilasta. Kupiaisen mukaan suuri osa opetuksesta tapahtuu tänä päivänä
ryhmätöiden kautta, minkä myötä onnistunut ryhmätyöprosessi vaatii mieluummin
yli 20 oppilasta kuin alle 20.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIYZTnnPnMHwHeYLDtLEByEFa2s5VWVh0WA-0Bo1YobEneww8hxm-VQ4WRN545EI7FeC8Co51Nlosxv5ebxYnKl9Zz2S8xS_6J24IS0NoJuPwLRcyNBDXFuLyock1AAVEUsosAwZidZVbs/s1600/kysymykset.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIYZTnnPnMHwHeYLDtLEByEFa2s5VWVh0WA-0Bo1YobEneww8hxm-VQ4WRN545EI7FeC8Co51Nlosxv5ebxYnKl9Zz2S8xS_6J24IS0NoJuPwLRcyNBDXFuLyock1AAVEUsosAwZidZVbs/s1600/kysymykset.jpg" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
Joka tapauksessa hommansa osaava, innostunut opettaja saa
omalla esimerkillään oppilaat innostuneeksi oppimisesta isoissakin luokissa.
Mikäli opettaja saa oppijat löytämään
oman intohimonsa, ottamaan vastuun omasta ja toisten oppimisesta ja
opettamisesta, <b>oppilaat oppivat paremmin – on kyseessä sitten iso tai
pieni luokka</b>. Jokainen oppilas tarvitsee ympärilleen ihmisiä, joilla
on kysymyksiä kysyttävinä ja jotka painivat samojen ongelmien ja aiheiden
parissa. Mitä enemmän oppilaita on, sitä enemmän vaihtelua syntyy keskusteluun,
kun oppilaat pääsevät työskentelemään yhteistoiminnallisesti eri ryhmissä ja
avaamaan mielipiteitään aiheisiin liittyen. Tällöin luokan henki elävöityy ja
sitouttaa lapsia oppimiseen niin, että passivoituminen jää vähemmäksi. Tänä
päivänä lukuisat koulutustutkijat ovatkin yhtä mieltä siitä, että opettajan
taidoilla on enemmän merkitystä oppijan menestyksen kannalta kuin luokan
koolla. Tietääköhän Krista Kiuru tämän?<o:p></o:p><br />
<b><br /></b>
<b>Lähteet</b><br />
<b><br /></b>
<a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hatkahdyttava-loyto--mita-pienempi-luokka--sita-huonommat-tulokset/2786954">http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hatkahdyttava-loyto--mita-pienempi-luokka--sita-huonommat-tulokset/2786954</a><br />
<br />
<a href="http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194971522071/artikkeli/pori+sai+puoli+miljoonaa+luokkakokojen+pienentamiseen.html">http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194971522071/artikkeli/pori+sai+puoli+miljoonaa+luokkakokojen+pienentamiseen.html</a><br />
<br />
Gladwell, Malcolm 2015. Daavid ja Goljat.</div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06390131686343113407noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-9222271159535394030.post-394918381333281572015-06-18T08:04:00.001-07:002015-06-18T08:54:58.181-07:00Muutoksen keskustelu on jo käynnissä<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxRzsW5S3e2VYCep9EJf1sNUYBIPirfGL_0QR-OktbEBvK7SPwP2oYHiV5IcuIemrsk0SqCmFXf7Lt48IsNPZWyebhUIktTjk8OJLQ5-mx13IxozjquMcimWfhKYRa8EQ-bubxE7HQ_NGL/s1600/einsteinquotes.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxRzsW5S3e2VYCep9EJf1sNUYBIPirfGL_0QR-OktbEBvK7SPwP2oYHiV5IcuIemrsk0SqCmFXf7Lt48IsNPZWyebhUIktTjk8OJLQ5-mx13IxozjquMcimWfhKYRa8EQ-bubxE7HQ_NGL/s320/einsteinquotes.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Me suomalaiset olemme tottuneet viime vuosina siihen, että
maamme on saanut tunnustusta eri tutkimuksissa: Newsweek Magazine – lehti,
valitsi Suomen vuonna 2010 maailman parhaaksi maaksi, minkä lisäksi Gallup
World Poll valitsi samana vuonna Suomen maailman onnellisimmaksi maaksi Tanskan
ohella. Yksi merkittävimmistä tutkimuksista on ollut kuitenkin koulutuksen
laatua mittaava PISA-tutkimus, jossa suomalaiset ovat saaneet vuosien saatossa
menestystä, mutta sen valta-asema on alkanut horjua.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jokainen, joka on ollut yhtään hereillä viime kuukausina,
on saattanut huomata vallalla olevan keskustelun opetuksen murroksesta ja
mahdollisesta vallankumouksesta. Keskustelua käydään mm. Facebookissa,
Twitterissä, eri seminaareissa sekä lehtien mielipidesivustoilla, joissa
yleisimpiä teemoja ovat tulevaisuuden koulu ja TVT-opettaminen. Onko sitten
PISA tulosten heikkeneminen nostanut ihmisten huomion vai onko sosiaalinen
media ollut avainasemassa ihmisten mielipiteiden yhdistämisessä, sitä en tiedä.
Mielenkiintoista on kuitenkin nähdä, että mitä nyt tapahtuu, kun keskustelu
oppimisen vallankumouksesta on herännyt. Uskaltavatko suomalaiset opetusalan
asiantuntijat yhdistää voimansa suomalaisen koulun puolesta? Viitteitä siitä
ainakin on. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
Kun pohditaan opettajan roolia luokan edessä olevana
auktoriteettina ja lasten kasvattajana, on huomioitava se, että samat konstit
eivät toimi opettajalla enää niin kuin ennen. Näen suurempina muutoksina koulun
kaavoihin kangistumisen sekä TVT-opettamisen (Tieto- ja Viestintätekniikan)
esiinmarssin. Olen vuosien varrella tehnyt paljon sijaisopettajan töitä, minkä
aikana olen saanut kokea näitä muutoksia suhteellisen läheltä. Tarkoitan
kaavoihin kangistumisella sitä, että vaikka opettajien tehtävä on käsittääkseni
toimia eräänlaisina uuden maailman selittäjinä lapsille, koulujen toimintatavat
junnaavat edelleen paikoillaan. Pieniä muutoksia toki kokeillaan, mutta silti
opetus on suhteellisen samanlaista, kun olin itse oppilaana yli 10 vuotta
sitten. Luokissa ollaan edelleen riveissä niin, että oppilaat tuijottavat
toistensa päitä kasvojen sijaan. Kännykän käytöstä lentää kännykkä opettajalle
ja opettaja on edelleen se tiedon jättiläinen, joka pyrkii siirtämään omasta
päästään tietoa lapsille. <o:p></o:p><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheAxzPm_VW-JgjwCDAzeKwQxXlcKRu3dwxvQLG0C2nTiYARloNzgpitFGl0L9rDOrVQuffZgerjlQs7CSKqrv5azfp94reGyZDD5QJ8sD5LJVhBRT_SuyWQhrB-KDrCICM8vs3hPw5SPH4/s1600/ugjehfkiopj3syuqvzqc.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="180" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheAxzPm_VW-JgjwCDAzeKwQxXlcKRu3dwxvQLG0C2nTiYARloNzgpitFGl0L9rDOrVQuffZgerjlQs7CSKqrv5azfp94reGyZDD5QJ8sD5LJVhBRT_SuyWQhrB-KDrCICM8vs3hPw5SPH4/s320/ugjehfkiopj3syuqvzqc.jpg" width="320" /></a></div>
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Miksei tietoa voitaisi alkaa luoda yhdessä - <b>yhteistoiminnallisesti työskennellen?</b>
Oppilaat ohjattaisiin opettamaan toisiaan, minkä myötä oppilaiden
itseohjautuvuus korostuu ja vastuu omasta oppimisesta kasvaa. Opettaja voisi
enemmänkin olla ohjaaja, joka ymmärtää ja kuuntelee oppilaita aina tarpeen
tullen. Hän ei välttämättä päätä, mitä oppijan on opittava vaan hän tutkii,
millaisista asioista oppija on kiinnostunut ja mitä kohti oppijan luonne häntä
ohjaa. Mielenkiintoisen tutkimuksen mukaan, ihmiset muistavat parhaiten
seuraavin tavoin:<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
10 % siitä, mitä luemme<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
20 % siitä, mitä kuulemme<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
30 % siitä, mitä näemme<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
50 % siitä, mitä sekä näemme että kuulemme<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
70 % siitä, mitä keskustelemme<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
80 % siitä, mitä teemme<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
95 % siitä, mitä opetamme toisillemme<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<i>Lundberg & Berggren: Apinajohtajan käsikirja (2013, s.
211)</i><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Jos tällainen tosiaan pitää paikkaansa, on
mielenkiintoista ajatella, kuinka paljon tietoa oppilaat menettävät oppituntien
aikana. Olen itse törmännyt 25- ikävuoteeni asti ties kuinka moneen opettajaan
tai luennoitsijaan, ketkä käyttävät lähes koko oppitunnin tai luennon siihen,
että suurimman osan ajastaan he puhuvat edessä tai esittelevät diasarjoja.
Opiskelijat muistavat tohtori David A. Sousan (2005, 94 – 95.) tutkimusten mukaan vain noin 5 %
luennoillaan saamasta sisällöstä. Tekemällä opituista asioista muistetaan sen
sijaan jopa 75 %. Mikäli nämä tutkimukset pitävät paikkaansa, se tarkoittaa
sitä, että jos opettaja pitää 45 minuutin oppitunnin, jossa oppilaat pääsevät
koko ajan oppimaan tekemällä, he muistavat 75 % oppitunnista, mikä tarkoittaa
ajassa hieman yli 30 minuutin edestä opittua tietoa. Sen sijaan, mikäli
opettaja taas luennoi koko 45 minuuttia ja oppilaat muistavat vain 5 %, kuten
Sousan esimerkin luennoilla, tieto jää nopealla laskennalla aika vähäiseksi. <o:p></o:p><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1JZXDwvlR-1-lwZ12Fr4WpEdNmm9p8pnMLoyjwWhFdEm7dur99vIaOhTvc-gDb-U8st6eNwXxOLbye5JVLeO7KOz0Y9fQEZm5x-vfgE9kv7Y2qxtZ_-qNFtQ_xXJV4Ks3qM3h-U4v08dG/s1600/Pupils-using-mobile-phone-007.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="192" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1JZXDwvlR-1-lwZ12Fr4WpEdNmm9p8pnMLoyjwWhFdEm7dur99vIaOhTvc-gDb-U8st6eNwXxOLbye5JVLeO7KOz0Y9fQEZm5x-vfgE9kv7Y2qxtZ_-qNFtQ_xXJV4Ks3qM3h-U4v08dG/s320/Pupils-using-mobile-phone-007.jpg" width="320" /></a></div>
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
Tietoteknisen vallankumouksen ja TVT-opettamisen
näkökulmasta katsottuna on myös outoa ajatella, että älypuhelimia ei hyödynnetä
vielä opettamisessa. Toki ymmärrän taustalla olevia syitä, mutta uskoakseni
älypuhelinten tai pädien mukaanotto opetukseen toisi valtavia lisäresursseja
opetukseen. Kun itse olin opiskelemassa Mikkelin ammattikorkeakoulussa, käytin
lähes joka luennolla oppimisen apuna älypuhelinta. Jos opetuksen aiheena oli
vaikka ”Elämyspedagoginen ohjaus”, etsin samaan aikaan aiheeseen liittyvää
tietoa Googlesta, Wikipediasta tai Wolframalphasta. Kun löysin jotain mikä
minua rupesi mietityttämään, tai jonka halusin jakaa ryhmäni kanssa, otin asian
saman tien puheeksi, mistä syntyi aina keskustelu. Tänä päivänä lähes kaikilla
lapsilla on älypuhelimet ja kouluilla pädit, joten on hyvä pohtia, kuinka
suuren voimavaran tämä ”minikirjasto” toisi kenelle tahansa oppilaalle.
Tällainen lisähyöty vaatii tietenkin yhteisten pelisääntöjen luomista
oppilaiden kanssa, jotta vierailla sivuilla ei liikuta liikaa. Koen silti
vahvana sen, että tieto- ja viestintätekniikka on otettava mukaan
oppitunneille, jos haluamme että kaikilla lapsilla on yhtäläiset mahdollisuudet
menestyä työelämässä. Lapsille pitää opettaa tiedonhakua, koodaamista,
ohjelmointia ja eri sovellusten käyttöä. Opetuksen täytyy tapahtua yhdessä –<b>
yhteistoiminnallisesti. </b><o:p></o:p></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Opetusala on murroksessa, minkä myötä keskustelu ja
tekeminen muutoksen eteen on alkanut. Moni asia vaatii muutosta, mutta toivon
että suomalaisilla opetusalan asiantuntijoilla on tahtoa kuunnella toisiaan ja
lähteä pohtimaan muutosten ongelmia yhdessä. Niin paljon muutoksia ollaan jo
ajamassa, minkä takia uskon, että opetus tulee muuttumaan. Sitä, kuinka paljon
opetus tulee muuttumaan, ei vielä tiedetä, mutta toivottavasti päättäjät ja
kuppikunnat kokoontuvat yhteen, jotta Suomi pysyy tulevaisuudessakin PISA
mittausta vastaavien mittarien kärjessä.<o:p></o:p><br />
<br />
<b>Lähteet</b><br />
<br />
<b>Lundberg, T. & Berggren, O. (2013, 211.) Apinajohtajan käsikirja</b><br />
<b>Sousa, D. (2005, 94 - 95.) How the brain learns to read</b></div>
Anonymoushttp://www.blogger.com/profile/06390131686343113407noreply@blogger.com2